Bileiden nimi oli Antitapas night, ja se järjestettiin isossa kellarissa Gare du Midin lähistöllä. Alkuillasta paikalla jaettiin jopa ruokaa, mutta sitä varten joutui jonottamaan ja käyttämään kyynärpäätekniikkaa. Tila oli melko suuri, ja sieltä löytyi monta lavaa, joissa eri bändit esiintyivät. Paikalla tuntui olevan pelkästään vaihtareita Brysselistä ja sen ympäristöstä, sillä joka puolella kuuli puhuttavan vain espanjaa tai englantia.
Itse viihdyin pisimmän aikaa "indie roomissa", jossa dj soitti hyvää musiikkia. Oltiin bileissä koko yö eli aamukuuteen asti, minkä jälkeen suunnistettiin juna-asemalle odottamaan ensimmäistä junaa. Paluumatka sujuikin mukavasti nukkuessa nojaten toisten olkapäihin.
Amsterdamin keskustaan päästyämme kyselimme ihmisiltä, mistä löytäisimme hyvät bileet. Monet neuvoivat menemään baareihin, mutta sellainen ei meitä kiinnostanut. Halusimme löytää mieluummin rennot katubileet kuin mennä johonkin yökerhoon. Päätettiin käväistä huvikseen katsomassa Dam Squaren juhlavalmisteluja seuraavaa päivää varten.
Sieltä löysimme mahtavan koko-oranssiin pukeutuneen paikallisen, joka kertoi meille muutamien aukioiden nimiä, joista varmasti löytyisi sopivaa Queen's night -tunnelmaa. Sattumalta samoihin aikoihin aukiolle saapui rumpuryhmä, jota lähdimme seuraamaan ihmismassan mukana. Löydettiin sittenkin ne katubileet! Kulkue päättyi Rembrandtpleinille, joka oli täynnä muita juhlijoita. Päätimme jäädä sinne, ja vietimmekin lopulta siellä melkein koko yön. Päätimme omaksua belgialaisen identiteetin yön ajaksi, joten selitimme kaikille kyselijöille, että ollaan kotoisin Belgiasta. Joillekin ärsyttäville hollantilaisille suostuttiin puhumaan vain ranskaksi, vaikka he kuinka yrittivät inttää, että kyllä belgialaisten pitäisi ainakin hollantia ymmärtää! Taidettiin myös laulaa Louvain-la-Neuve -laulua melko kovaan ääneen. On se kumma, kun koti-ikävä iskee heti, kun on yhdenkin illan pois LLNstä.
Aamuyöllä käväistiin vielä lähibaarissa (lähinnä vaan vessan takia), mutta pian kaikki paikat sulkeutuivat ja jouduttiin takaisin ulkoilmaan.
Mentiin syömään falafel-paikkaan, jossa Margot alkoi jutella jonkun espanjalaisen porukan kanssa ja kerrottuaan niille, ettei meillä ole majapaikkaa, ne tarjosivat meille niiden sohvia. Tartuttiin tarjoukseen heti, joten eikun taksiin ja nukkumaan. Joku hyöty siitä, että espanjalaisia on joka paikassa, ja että ne ovat myös sosiaalisia keskenään.
Nukuttiin 2-3 tuntia sohvilla, kunnes kahdeksan aikoihin aamulla alettiin Giulian kanssa patistella Margot'a ja Joanaa heräämään, jotta kerettäisiin näkemään Hollannin kuninkaalliset parvekkeella. Ratikat kulkivat poikkeusreittejä, joten jouduimme kävelemään koko Vondelparkin läpi. Puistossa oli menossa kirpputori/myyjäiset, jossa etenkin lapset myivät muffineja ja esiintyivät tienatakseen taskurahaa.
Uuden kuninkaan oli tarkoitus puhua klo 10.30 palatsin parvekkeelta, ja me saavuimme paikalle klo 10.50 eli valitettavasti missattiin koko juttu.
Loppupäivä käveltiin ympäriinsä, istuttiin kahvilassa ja ihmeteltiin kaupungin oransseja koristeita ja ihmisten panostusta pukeutumiseen. Kuninkaallisfanina mua ensin harmitti tosi paljon, ettei nähty mitään virallisia juhlallisuuksia, mutta onneksi oltiin kerrankin oikeassa paikassa oikeaan aikaan, kun meidän ohi ajoi monta bussillista kuninkaallisia, ja bongasin joukosta jopa kruununprinsessa Victorian! Päivän kuninkaalliskiintiö täyttyi.
Jopa McDonald's oli Queen's Dayn tunnelmissa
Pian olikin jo aika lähteä bussiasemalle ja takaisin Belgiaan. Meidän lyhyt Amsterdamin reissu oli kuitenkin tosi mukava, ja kiva, että kohdalle osui vielä historiallinen viimeinen Queen's Day vähään aikaan. Tää matka myös todisti sen, että aika usein ne hullut ideat ovat niitä parhaimpia ideoita. Tuntuu myös siltä, että tykkään Amsterdamista nyt toisen kerran jälkeen vielä enemmän!


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti