perjantai 26. huhtikuuta 2013

Kevät tuli Belgiaan

Musta ei oo kuulunut täällä blogin puolella vähään aikaan, mutta koitan ryhdistäytyä ja postailla jatkossa vähän ahkerammin.

Pääsiäisloman jälkeen (siitä lisää vaikka myöhemmin) oon yrittänyt palata arkeen ja etenkin opiskeluhommien pariin. Pidettiin ryhmän kanssa tällä viikolla yli tunnin pituinen esitelmä vanhenemisesta, ja sen valmisteluun kului paljon aikaa vielä alkuviikostakin, kun yritettiin saada jokaisen minuuttimäärät paikalleen (12 min + 3 min kysymyksille per opiskelija,). En voi sanoa, että esitelmä meni mun osalta kovinkaan sujuvasti, koska jouduin turvautumaan aika lailla mun etukäteen kirjoittamaan tekstiin. Mulla ei tällä kertaa vaan ollut tarpeeksi aikaa harjoitella niin paljon, että olisin voinut sujuvasti ranskaksi selittää kaiken vaan powerpoint slidet tukena. Just ennen esitystä proffa sanoi kyllä mulle, et voin pitää mun osuuden englanniksi, jos haluan, mutta siinä vaiheessa en enää voinut vaihtaa kieltä, oisin vaan menny enemmän sekaisin. Eniten esityksessä mua pelotti oikeastaan kysymykset (sain vastata tosin englanniksi, mikä helpotti suunnattomasti), ja se yksi mulle kohdistettu kysymys olikin aika kamala ("Luuletko, että asetyylikoliinihoito auttaa Alzheimerin taudissa?" Ja en tietenkään ollut lukenut yhtäkään artikkelia taudin hoidosta...). Onneksi toiseen kysymykseen osasin jopa sanoakin jotain järkevää.


Kevät saapui vihdoin Belgiaankin, juuri sopivasti viimeviikkoisen Welcome Spring -festivaalin aikaan. Ympäri kaupunkia järjestettiin konsertteja ja muita tapahtumia, mutta itse olin niin kipeä, etten jaksanut riekkua ulkona paria tuntia kauempaa.


Place des Sciencesin diskopallot


Eilen oli mun osalta viimeinen ilta Louvain-la-Neuven villeissä opiskelijabileissä. Cerclet sulkeutuvat ensi viikon jälkeen, mutta mulla koko viikko kuluu matkustellessa, joten missaan esimerkiksi virallisesti viimeisen Casa-illan. Eilen kävin ehkä ahtaimmissa bileissä, joissa olen koskaan ollut, ja sitten siirryttiin Casaan. Vähän haikea olo. Nyt alkaa vähitellen tajuta, että Erasmus-vuosi alkaa olla lopuillaan. 

Giulia soitti ja pyysi kahville, joten täytyy lopetella. En voi kuitenkaan olla laittamatta tähän loppuun mun uutta biisi-(ja bändi-)ihastusta. Tätä kuunnellessa tekee mieli takaisin Lontooseen.