Maanantaina vietettiin ainakin neljä tuntia La Galoutessa Ivonnen, Terezan, Joanan ja Anaïsin kanssa. Meillä oli tosi hauskaa muistellessa elo-syyskuun CLL:n kielikurssia eli sitä, miten kaikki alkoi. Tavattiin vielä muita vaihtareita La Crêperie Bretonnessa, minkä jälkeen mentiin joittenkin espanjalaisten bileisiin.
Tiistaina näin Nezaa viimeistä kertaa Belgiassa, ja taisin mennä lupaamaan, että tavataan seuraavan kerran Saksassa Ivonnen luona ja tullaan sieltä yhdessä LLN:iin 24h Vélo -tapahtumaan. Pitää pitää peukut pystyssä, ettei lokakuun loppuun satu yhtään pakollista labrakurssia...
Keskiviikkoiltana järjestimme Giorgiolle synttäriyllätyksen Place des Wallonsille ja siirryttiin syömään kakkua ja kuuntelemaan musiikkia kot Erasmuksen eteen. Muutamat cerclet olivat auki, mutta useimpiin niistä ei päästetty ulkopuolisia. Päästiin kuitenkin pakenemaan kaatosadetta Psycho-cercleen, jossa tanssittiin ja pelleiltiin UV-valon alla.
Torstaina kävin juttelemassa mun opinto-ohjaajan kanssa ja allekirjoituttamassa "letter of confirmationin" siitä, että oon oikeasti opiskellut täällä lukuvuoden ajan. Opo kyseli multa palautetta ja yleisiä fiiliksiä vuodesta, ja sain myös tietää mun tenttien tulokset, jotka ei siinä vaiheessa ollut päivittynyt vielä nettiin. Ja MÄ PÄÄSIN LÄPI KAIKISTA MUN KURSSEISTA!!! Yhteensä 44 opintopistettä, 14,89 keskiarvo. Muutamat mun pisteistä oli vähän omituisia verrattuna siihen, miten tentit olivat mun mielestä menneet, enkä muutenkaan tykkää arvostelutavasta täällä Belgiassa. Pisteitä annetaan 1-20, 10 pisteellä pääsee läpi kurssista. Kukaan ei ikinä saa täysiä pisteitä, ja yli 17 pistettä on tosi harvinaista saada (ellei kyse ole kielikursseista). Ilmeisesti 14 on jo hyvä tulos täällä (ainakin päätellen opon ja belgialaisten opiskelijoiden puheista), ja kuulemma jos valmistuu yli 14 keskiarvolla, saa ns. kunniapaperit. Mua ärsyttää se, että jos mun pisteet muunnetaan suoraan vastaamaan suomalaista arvosteluasteikkoa, ne vaikuttaa huonommilta kuin mitä ne oikeasti ovat. No, pääasia on se, että pääsin kaikista kursseista läpi, ja koska suoritin elokuussa ennen lähtöä 5 op Helsingissä, Kelan opintotukien ja Erasmus-stipendin suhteen ei pitäisi koitua mitään ongelmia. Saan pitää rahani, jee.
Torstai-iltana oli viimeiset isot opiskelijabileet Louvain-la-Neuvessä: Bal des Busés (busé tarkoittaa kuulemma tentin reputtanutta). Syötiin ensin illallista porukalla Joanan luona, ja sitten vedettiin kaikki kot Erasmus -hupparit päälle, tavattiin muita vaihtareita ja lopulta mentiin Saint-Barben parkkipaikalla järjestettyihin bileisiin.
Yöllä alkoi tietenkin sataa, mutta jatkoimme tanssimista viimeiseen biisiin asti. Viimeisenä soitettiin tietenkin Edouard Priemin Louvain-la-Neuve, jota hoilasimme yhdessä, ja biisin kohta parfois on pleure en juin (=joskus itketään kesäkuussa) alkaa olla todellisuutta... Voi ei, mihin tää vuosi on mennyt? Paettiin sadetta Joanan luokse, ja kun keskustelu alkoi olla aika väsynyttä, päätettiin, että on paras vain mennä nukkumaan. Vaihtaribileet eivät tähän tietenkään loppuneet, mutta Bal des Busés taisi nyt olla sitten se viimeinen iso opiskelijatapahtuma LLN:ssä. Ensi viikolla taitaa olla aika hiljaista, kun kaikki opiskelijat ovat takaisin kotona...
Eilen syötiin illallista Martinan luona, tänään syödään Kasian luona, ja huomenna mennään viettämään päivä Oostenden biitsille! Koitetaan pitää itsemme kiireisinä, ettei vaivuta liian syvään masennukseen siitä, että Erasmus-vuosi on kohta ohi ja joka päivä enemmän ihmisiä lähtee kotiin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti