2. lukukauden alku ja Carnaval de Cologne

Huomasin, että viimeisestä postauksesta on kohta jo kuukausi, joten ehkä olisi aika taas vähän kirjoitella kuulumisia. Uusi lukukausi alkoi melkein neljä viikkoa sitten. Mun kurssit vaikuttavat ihan kivoilta, aika paljon tosin vanhan kertausta, koska mulla oli taas vähän vaikeuksia löytää sopivia kursseja lukujärjestykseeni. Loppujen lopuksi melkein kaikki valitsemani kurssit ovat 2. vuoden biologian opiskelijoiden kanssa. Viime vuonna olin enemmikseen 3. vuoden kursseilla eli nyt on taas uudet naamat kursseilla. Tosin mulla kävi hyvä tuuri siinä, että ne muutamat mukavat belgialaiset, jotka oikeasti juttelivat mulle luennoilla syksyllä, käyvät nyt myös muutamia 2. vuoden kursseja joten ei tarvitse aloittaa ihan alusta. Ja mun opinto-ohjaaja piti ainakin huolen siitä, että jokainen 2. vuoden bilsan opiskelija tuntee mut esitellessään mut kaikille ensimmäisellä genetiikan luennollaan. Ihan hyvä niin, koska täällä kaikki tuntuvat vain tuijottavan, että kuka toi uusi tyyppi on, sen sijaan, että vaikka kysyisi jotain.

Huono puoli mun kevään lukujärjestyksessä on se, että mulla on joka aamu luento klo 8.30 torstain klo 9.30 luentoa lukuun ottamatta. Ei ihan sovi Erasmus-elämään nuo aamuluennot, mutta toistaiseksi oon ihan hyvin onnistunut heräämään lyhyistäkin yöunista huolimatta (jos nyt yhtä aamua ei lasketa...). Päiväunet on aika kova sana nykyään. Lukukauden alkuhan merkitsi ennen kaikkea cerclejen avautumista piiitkän tenttirupeaman jälkeen eli taas pääsee juhlimaan arki-iltaisin opiskelijoiden kesken. Ensimmäinen viikko menikin vain kiertäessä eri cerclejen "ensimmäisiä iltoja", ja lisäksi viikolla järkättiin vielä muutamien vaihtareiden läksiäisiä.

Maanantaina 11. helmikuuta iso porukka vaihtareita osallistui Kotstumen järjestämään retkeen Kölnin karnevaaleihin. Neljä bussillista enemmän tai vähemmän karnevaaliasuihin pukeutuneita opiskelijoita kuljetettiin iltapäiväksi ja illaksi ihmettelemään karnevaalitunnelmaa. Monet vaihtarit vuokrasivat naamiaisasuja Kotstumesta, mutta mä tyydyin vaan mun Happy Birthday -kakkuhattuun, ja sainkin kuulla aika monet onnittelulaulut päivän aikana. Ihan hyvä asuvalinta siis.

Iltapäivä kului paraatia seuratessa ja karkkeja ja kukkia kerjätessä. "Etiketin" mukaan paraatissa kulkevat naiset voivat antaa kukkia miehille ja miehet naisille, eikä kukkia saa ellei niitä nimenomaan pyydä. Yritimme epätoivoisesti pyytää saksaksi kukkia jokaiselta ohi kulkeneelta mieheltä, mutta ei herunut! Samalla vieressä nuori seiloripukuun pukeutunut poika (joka opettikin meille "karnevaalietikettiä") sai kukkia ja suukkoja joka toiselta paraatissa kävelleeltä (puuma)naiselta. Ärsyttävää! Onneksi suklaata, vohvelikeksejä ja karkkeja sateli ihan riittävästi.  

Pikkolohuilubändi

Parvekebileet

Brassipaitaan pukeutunut mies otti karkkien keräämisen tosissaan ja hämmentyi brasilialaisten vaihtareiden huudoista

Illalla paraatin jälkeen löysimme katubileet, joissa soitettiin enemmikseen huonoa saksalaista musiikkia, mutta tanssiminen oli ainoa tapa pysyä lämpimänä ja kai se on osa sitä ainutlaatuista tunnelmaa... Puoli kymmenen aikoihin illalla kokoonnuttiin odottamaan busseja kotiinpaluuta varten ja jostain syystä bussit olivat myöhässä puolitoista tuntia. Koko päivän kävelyn ja seisoskelun jälkeen oli mukava viimein lepuuttaa jalkoja bussissa ja ärsyttää kanssamatkustajia juoruamalla englanniksi muiden joko nukkuessa tai katsoessa Pearl Harbor -elokuvaa (ranskaksi dubattuna, bien sûr). Kölnin tuliaisena sain tietenkin flunssan, mutta muuten oli oikein mukava kokemus. Yllätyin positiivisesti siitä, kuinka paljon (vanhatkin) ihmiset olivat panostaneet pukuihinsa. 

Belgiassakin olisi ollut laskiaisen tienoilla karnevaaleja (tunnetuin Binchessä) mutta tällä kertaa päätin, että yhdet karnevaalit saa riittää.