Lähdimme
Amsterdamiin Brysselistä Joanan, Giulian ja Carolinan kanssa
torstai-iltapäivänä. 6 euroa yhteen suuntaan Megabusilla, ei oo kallista! Olimme perillä seitsemän aikoihin. Löysimme hostellimme ilman karttaa, mikä oli aikamoinen saavutus. Loppuilta meni pimeässä Amsterdamissa kävellessä ja Joanan synttäreitä juhliessa.
Perjantaina osallistuimme ilmaiselle kävelykierrokselle, jonka aikana pääsimme kunnolla tutustumaan kaupunkiin. Meidän oppaana oli parikymppinen kanadalaishollantilainen tyttö, joka kertoi hyviä vinkkejä ja oli muutenkin mukava ja innostunut opas. Oli kiva myös vaihteeksi kuunnella täydellistä englantia, koska LLN:ssä on tottunut kuulemaan vaikka minkälaisia aksentteja...
Amsterdamin begijnhof. Asuntoihin on pitkä jonotuslista, ja muistaakseni vain yli 30-vuotiaat naiset hyväksytään. Miesvieraat saavat viipyä korkeintaan neljä yötä peräkkäin.
(ps. Belgian béguinaget on nätimpiä...)
Amsterdamin kapein talo
Kierros päättyi perinteiseen ravintolaan, jossa söimme hollantilaisen lounaan. Jatkoimme kaupungissa kiertelyä iltaan asti, mutta olimme niin väsyneitä kävelystä, että palasimme hostelliin melko aikaisin.
Löytyi kauppakadulta sentään myös suomalaista designia...
Lauantaina kävimme ottamassa kuvia I amsterdam-jättikirjainten luona. Se oli jostakin syystä erittäin tärkeää Joanalle... Ehkä siksi, että kaikki muutkin LLN:n vaihtarit olivat tehneet sen ennen meitä. Kuvien ottamisen jälkeen minä ja Giulia mentiin Rijksmuseumiin tutustumaan Hollannin kulta-ajan maalauksiin. Joana ja Carolina taisivat mennä sillä aikaa katsomaan jalkapallostadiumia... Tapasimme uudelleen iltapäivällä Anne Frankin museolla, jossa pääsimme oikeasti käymään piilopaikkana toimineessa ullakkohuoneistossa. Se oli aika pysäyttävä kokemus.
Illan pimetessä kävimme muutamassa putiikissa ja söimme bagelit yhdessä kivassa kahvilassa, jonka löysimme. Ja olihan vikana iltana ihan pakko käydä myös tutustumassa punaisten lyhtyjen alueeseen. Olimme olleet siellä jo kävelykierroksella päiväsaikaan, mutta pimeällä tunnelma oli tietenkin ihan erilainen.
Oli ihan pakko jättää vessan oveen pieni tervehdys LLN:stä...
Bussimme kohti Brysseliä lähti Amsterdamista klo 23 lauantai-iltana. Olimme Brysselissä kolmen jälkeen aamuyöllä. Suunnitelmana oli mennä juna-asemalle nukkumaan, mutta asema oli kiinni. Piti turvautua B-suunnitelmaan eli Celtica-baariin, joka on auki koko yön. Eikun rinkat narikkaan ja baariin tappamaan aikaa ja odottamaan aamujunaa. Suurimman osan ajasta vain istuimme koomassa baarin nurkassa. Viiden jälkeen palasimme Central-juna-asemalle, ja kuudelta pääsimme vihdoin junaan. Juna kulki jostakin syystä Leuvenin (Louvain ranskaksi) kautta, ja kuulemma mun ilme oli näkemisen arvoinen, kun luulin hetken ajan, että olimme tehneet sen kuuluisan amatöörivirheen ja sekoittaneet Louvainin ja Louvain-la-Neuven. Kuitenkin puoli kahdeksan aikoihin sunnuntai-aamulla olimme viimeinkin kotona. Paluumatka oli siis aika rankka, mutta kokonaisuudessaan matka oli mukava. Amsterdam on kiva kaupunki, mutta ehkä vähän yliarvostettu. Kaikki Amsterdamin parhaimmat puolet voi löytää myös esimerkiksi Gentistä. Vaikuttaa siltä, että alan olla jo vähän kiintynyt Belgiaan, kun puolustelen sitä joka tilanteessa...

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti