Iltapäivällä menimme isolla porukalla Louvain-la-Neuven tekojärven rannalle istuskelemaan. Minä tosin pysyttelin varjossa, koska olin jo aikaisemmin Namurissa onnistunut polttamaan itseni auringossa. Kuunneltiin musiikkia, juteltiin ja nautittiin perjantaifiiliksestä.
Muutaman tunnin jälkeen lähdettiin Janan, Nezan ja Joanan kanssa syömään. Joana kävi myös ottamassa itselleen nenälävistyksen... Ennen illan bileitä etkoiltiin ja juoruttiin Joanan luona. Huvittavaa, kuinka paljon draamaa mahtuu pelkästään kahteen viikkoon. Esimerkiksi kotona odottavat poika/tyttöystävät tuntuvat maagisesti unohtuvan joiltakin vaihtareilta... Illalla tavattiin muut vaihtarit Place des Wallonsilla, josta kävelimme yhdessä Enricon asuntolaan. Enricolla oli synttärit, joita juhlittiin äänekkäästi noin puoleen yöhön saakka. Siellä oli jopa tarjolla pastaa! Gotta love the Italians... Juuri kun oltiin kävelemässä poispäin asunnolta, poliisi kurvasi parkkipaikalle. Hyvä ajoitus siis. Loppuilta ei ollut kovin ihmeellinen. Koko porukkaa ei päästetty yökerhoon sisään, joten muutkaan eivät menneet. Olin missannut jo vikan junan, joten menin Joanan luo yöksi. Nukuin takki päällä, ja silti oli todella kylmä, mikä ei välttämättä tehnyt hyvää mun Erasmus-flunssalle! (Olin aiemmin kuullut puhuttavan siitä, että kaikki vaihtarit sairastuvat flunssaan tultuaan uuteen maahan, mutta pidin sitä pelkkänä urbaanilegendana. Olin väärässä.)
Aamulla käytiin Nezan kanssa ostamassa aamiaista, ja hengattiin Joanan luona, mutta päätin pian lähteä kotiin potemaan nuhaani. Vielä ennen asemalle menoa kävin lähikaupassa ostamassa nenäliinoja, ja yksi mulle ennestään tuntematon tanskalainen vaihtari alkoi jutella mulle. Se muisti nähneensä mut LLN:n vaihtareiden facebook-ryhmässä, ja tunnisti mut sitä kautta. Aika hyvin tunnistettu, koska olin varmasti aikamoinen näky edellisen päivän meikit levinneenä, hiukset sekaisin ja nenä punaisena... Juteltiin hetki, ja annoin ohjeita mm. ruokakaupoista ja kännykkäliittymistä niin hyvin kuin kahden viikon kokemuksella osasin. Mulle on kyllä edelleen suuri mysteeri, kuinka se tunnisti mut, koska olen kirjoittanut ehkä yhden kommentin ryhmän sivuille, ja jäseniä on yli 100. Valokuvamuisti tai jotain?
Eilinen ja tämä päivä on kulunut kotona, ja flunssakin alkaa vähitellen hellittää. Eilen illalla olisi ollut toiset synttärijuhlat järven rannalla, mutta en halunnut ulos hytisemään flunssaisena. Tyydyin siis katsomaan Belgia-Suomi -korismatsia livestreamina. Oli kyllä aika masentavaa katsottavaa, koska suomalaisten peli oli melko väsynyttä, ja häviö sieltä tulikin.
Huomenna menen tapaamaan biologian opinto-ohjaajaa ja laitoksen vaihtokoordinaattoria. Toivottavasti saan vihdoin jotain selvyyttä mun kurssivalintoihin...
Kaksi viikkoa jo kulunut. Vaikea uskoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti